Filed under: juusto, kasvissyöjille sopiva, keittoniksit, leipä, pikkupurtavaa, reseptit, ruokaohjeet, tomaatti, Uncategorized, valkosipuli
Talvi meni ja jäi monta hyvää ruokaa kirjoittamatta tänne. Jospa nyt saisi aktivoitua itsensä uudelleen.
Näin keväällä tulee halu vähän keventää ruokavaliotaan. Auringon paistaessa tulee halu syödä salaattia ja jotain pientä, ei mitään raskasta.
Näitä meillä siis eilen.
Tomaatti-pesto-bruschetta:
Suosittelen tekemään peston itse. Se on aivan erilaisen makuista kuin kaupasta ostettu, lisäainein säilötty tahna, mutta kun laiskottaa, niin sekin käy.
Pesto:
Basilikaa puntti
2 rkl pinjansiemeniä
1-2 kpl valkosipulinkynttä
mustapippuria
merisuolaa
25 g parmesaanijuustoa
0,5-1dl oliiviöljyä
Hienonna pinjansiemenet ja valkosipulinkynnet sauvasekoittimella tai vastaavalla.
Lisää suola, pippuri ja basilikan lehdet vähitellen.
Lisää joukkoon raastettu juusto.
Öljy lisätään viimeiseksi, jos lisäät sen jo alkuvaiheessa, niin lopputulos ei ole haluamasi, tahnasta ei tule kauniin näköistä.
Öljyn määrä riippuu myös siitä, miten ohutta/paksua haluat kastikkeesta.
Vaaleaa leipää. Käytin itse chipattaleipä. Leikkaa pieniä napostelupaloja.
Voitele pinta öljyllä ja laita hetkeksi uuniin, jotta hiukan kuivuu ja saa väriä.
Voitele leivän pinta pestokastikkeella.
Laita päälle tomaattisiivun puolikas.
Filed under: ankka, gluteeniton, Hanhi, juurekset, kaali, Kala, kanaa, karppaus, kasvikset, kasvissyöjille sopiva, keittoniksit, kinkku, kukkakaali, lasten kanssa, liharuoat, maidoton, naatti, nauris, parsakaali, Pälätystä, pekoni, Peruna, porkkana, retiisi, selleri, sipuli, tähteet, tomaatti, valkosipuli, vegaaneille sopiva, vihannekset
Helppo niksi toteuttaa eli miten saadaan kunnon lientä aikaan. Aina kun kuorit ja pilkot vihanneksia, jämät kannattaa survottaa kunnon pakastepussiin pakastimen perukoille. Miltei kaikki kelpaa, sipulikuoria, varsisellerin lehdet ja kannat, pestyjä porkkana-, nauris-, lanttukuoria, sienten jalkoja, kaalin ydinta, vaikka parsakaalin puumainen varsi. Omiin pakastepusseihin sitten lihojen tai kalojen jämät, ruodot lihoineen, ydinluita haljettuina, kaupasta ostetun grillibroilerin ruhokin, kaikki mitä ei voinut hyödyntää jollain toisella tavalla. Lihat ja kalat kannattaa aina laittaa omiin pussiin, sillä liemen maku ei ole kovin herkullista, jos niitä sekoitetaan keskenään, vaikka kyllä possu ja nauta menee. Sitten kun pussit alkavat olla täynnä ja on pari ylimääräistä tuntia olla kotosalla, kippaa vihannespussi kattilaan ja jokin niistä lihapusseista, jos ei ole tekemässä kasvislientä. Lisää joukkoon pari-kolme laakerinlehtiä, kokonaisia maustepippureja, vähän kuivattua timjamia, oreganoa, basilikaa ja tilliä sekä vesi niin paljon, että ainekset peittyvät kunnolla. Kun liemi kiehuu, käännä levy kolmoselle ja anna keittyä pari tuntia. Kun ainekset ovat pehmeitä, kaada liemi siivilän kautta kulhoon. Jos on mitään musliinia paikalla, liemi voi siivilöidä myös seuraavaksi sen läpi. Jos lientä ei käytetä parin päivän sisällä, sitä voi pakastaa ainakin puoli vuotta omina annoksina, esim. jäähdyttämällä annokset ensin jääkuutiomuotteihin tai muffinsivuokiin ja sitten säilyttämällä näitä muovipusseissa.
-enk
Filed under: gluteeniton, juurekset, kananmunat, karppaus, kuvat, lisukkeet, pikkupurtavaa, punajuuri, reseptit, ruokaohjeet, salaatit, smetana, tähteet
Pääsiäisen jälkeen ja jääkaappi täynnä keitettyjä kananmunia. Useimmiten raastaan tai hakkaan niitä hyvin hienoksi ja piilotan niitä eri ruokiin, koska lapset inhoavat keltuaisia. Mutta joistakin ruoista lapset eivät edes huomaa niitä, vaikka he tietävät kyllä, että niissä käytetään kananmunaa. Seuraava salaatti, jota söimme aamupalan kanssa hotellissamme Joškar-Olassa on sellainen:
Punajuuri-kananmuna -salaatti
- 1 kovaksikeitetty kananmuna, kuorittu ja raastattu
- 3-4 pientä makeutumatonta etiikkapunajuurta, raastattu
- 1-2 rkl smetanaa
Raastattua punajuurta ja kananmunaa pitäisi olla suht.koht. saman verran. Lisää joukkoon smetana ja sekoita hyvin. Tarjoile lisukkeena.
Vaikka tämä näyttää perinteiseltä suomalaiselta punajuurisalaatilta, tämä on paljon pehmeämpi. Karpaajille tämä sopii pienin määrin.
Allergiatiedot: gluteiiniton, karppaus
-enk
Filed under: ankka, Citymarket, gluteeniton, karppaus, liharuoat, maidoton, Pälätystä, pikkupurtavaa
Ihmiset, jotka tuntevat minua tietävät kuinka paljon inhoan kaupasta ostettua, jo valmiiksi marinoitua lihaa. Mutta nyt menin ja rakastuin, nimittäin marinoittuihin ankan pikkufileisiin. Jösses, kun oli hyviä! Marinoidissa ei muuta kuin valkosipulia, yrttejä ja oliiviöljyä, joten sopivat allergikoillekin. Paistoin ankanrasvassa, annoin vetäytyä ja viipaloin. Alta aikayksikön kaikki oli syöty ja alkoi jo poikaseni mankkuminen lisäannoksista. Pitäisi käydä Citymarketissa katsomassa, onko lisää, koska tämä olisi myös hyvää pinaattipedin päällä.
Allergiatiedot: vehnätön, maidoton, gluteiiniton
-enk
Filed under: gluteeniton, juurekset, kaali, karppaus, kasvikset, kasvissyöjille sopiva, keittoniksit, lisukkeet, maidoton, Pälätystä, pikkupurtavaa, porkkana, reseptit, ruokaohjeet, selleri, sipuli, tähteet, vähärasvainen, vegaaneille sopiva, vihannekset
Vaikka osa sukua on etelä-Italiasta, suvussa on aina tehty soffrittoa pohjoisitaliasittain:
Soffritto pohjoisitaliasittain
- 2,5 dl sipulikuutioita
- 2,5 dl varsisellerikuutioita
- 2,5 dl porkkanakuutioita
- oliiviöljyä
Laita oliiviöljyä ja muut ainekset paistinpannuun. Paista niitä miedolla lämmöllä kunnes ovat pehmeitä, ja pannusta tulee hyvää tuoksua. Soffrittoa voi käyttää pohjana monessa italialaisruoassa, esim. lihakastikkeessa, tai sitä voi lisätä vaikka salaattiin.
Itse syön sitä usein niin, että kuutioin myös valkokaalin sisäosat ja paistan ne samalla kuin soffrittoa. Syön sitä sitten smetanalla, jos sitä suinkaan on. Jos ei ole, sitten vähän suolaa ja pippuria päälle tai sitten hyvä liemi päälle ja keitoksi.
Allergiatiedot: maidoton, gluteiiniton, munaton, vegaani
-enk
Jos ei halua käytä kaikkea gheetä kerralla, sitä voi tehdä pidemmällä prosessilla, jolloin sitä voi säilyttää kannellisessa lasipurkissa huoneenlämmössä n. kuusi kuukautta. Samaa prosessia käytetään kun tehdään etiopialaista niter kebbeh, ainoana erona se, että niter kebbehiin lisätään erilaisia maustetta prosessin aikana.
Ei-niin-laiskan tapa tehdä gheetä eli intialaista kirkastettua voita
- voita
Laita lasipurkkiin lämpimään veteen odottomaan. Sitten laita voita paistinpannuun hiljaisella lämmöllä, kunnes palat ovat sulaneet. Käännä levy neloselle ja anna kiehua hiljaa. Alussa se porisee kuin mikäkin aktiivisen tulivuoren laava, mutta veden haihduttua se loppuu. Riippuen voista tämä voi kestää 15-30 minsaa. Jos voisula kiehuu liian kovasti, laita levy kolmoselle. Kun voisula alkaa tuoksua ja näytä kullanruskealta, on aika ota sen pois hellalta. Nosta lasipurkki vedestä ja kuivaa sen sisältä hyvin. Lusikoi kaikki vaahto, joka on mahdollisesti voisulan päällä ja sitten kaada voisula lasipurkkiin jättäen kuona pannuun. Käytä aina puhdasta välinettä, kun purkista otetaan gheetä.
Jos haluaa vaihdella gheen makuja, voi joukkoon lisätä mm. currylehden, mikä myös estää gheen harskiintumista. Mahtavia kuvia gheen tekovaiheista löytyy A Life (Time) of Cookingin blogista.
Allergiatiedot: munaton, gluteiiniton.
-enk
Siivosin jääkaapin viikonloppuna ja löysin paljon voijämäpaloja. Tarvitsin ghee:tä ruoanlaittoon kuitenkin, joten päätin tehdä sitä niistä jämäpaloista.
Laiskan tapa tehdä gheetä eli pikaista intialaista kirkastettua voita
- voita
Laita voita paistinpannuun hiljaisella lämmöllä, kunnes palat ovat sulaneet. Kaada voisula pois jättäen kuona pannuun. Jos et käytä tätä kokonaan saman tien, alkuperäinen tapa on parempi, koska silloin sitä voi säilyttää puhtaassa ja kannellisessa lasipurkissa kaapissa miltei puolvuotta. Alkuperäinen tapa on kuitenkin vähän pidempi; postaan sen myöhemmin.
Allergiatiedot: munaton, gluteiiniton.
-enk
Just Veggin\' 