Just Veggin'

Vaahtokarkkeja

martsa — Fri, 02 Jul 2010 11:30:12 +0000

Tänään ei niin kauniin päivän kunniaksi ja yhteiseksi tekemiseksi valmistettiin vaahtokarkkeja.
Tällaisella ohjeella.

200g sokeria
(2 rkl tärkkelyssiirappia/siirappia/hunajaa)
½ dl vettä
7 liivatetta
100g valkuaista (n. 4)
1 rkl vaniljasokeria
elintarvikeväriä
tomusokeria
maissitärkkelystä
(jotain makuainetta)

Laita liivatteet kylmään veteen.
Erottele valkuaiset ja laita ne isoon kulhoon. Lisää vaniljasokeri
Sekoita maissitärkkelystä ja tomusokeria keskenään. Ja sirottele ne siivilän läpi leivinpaperin päälle.
Sokeri, siirappi ja vesi kattilaan ja kuumenna 127 asteeseen.
Kuumentamisen aikana vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
Puserra vesi liivatteista ja sulata ne mikrossa välillä sekoittaen liuokseksi, jos haluat lisätä väriä, niin lisää se liivatteisiin.
Kun sokeriliemi on 127 asteista, kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahtoon koko ajan vatkaten. Vatkaa seosta voimakkaasti muutama minuutti ja kaada sen jälkeen sekaan lämmin liivateliemi. Jatka vatkaamista kunnes seos sakenee, muuttuu kiiltäväksi ja jäähtyy hiukan.

Laita pursotinpussiin, jossa sileäreunainen tylla.
Pursota pitkiksi tangoiksi sille tomusok.jauho leivinpaperin päälle.
Anna leipäillä huoneenlämmössä rauhassa pari tuntia.
Leikkaa vaahtokarkeiksi, kun on jähmettynyt.Kierittele lopussa “jauho” seoksessa.

Voila!

Meidän omat ovat nyt vasta jäähtymisvaiheessa, joten odottelemme miltä maistuvat. Taikina oli kuitenkin hyvää !!

-martsa-

Kuusenkerkät

justvegging — Thu, 03 Jun 2010 21:50:20 +0000

Vaikka Suomessa on totuttu siihen, että jokamiehenoikeuksien mukaan voidaan kerätä ja poimia luonnosta ruoka-aineksia, kuusenkerkkiä ei kuitenkaan kuulu tähän, koska “kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta”. Mistä sitten saa kuusenkerkkiä? Kaatuneesta puusta voi ottaa kuusenkerkkiä tai voit pyytää luvan maanomistajalta niiden poimimiseen kuusista, jotka kohta kaadetaan.

Kerääminen

Kuusesta otetaan vain vaaleanvihreät osat, koska nämä ovat miedommanmakuisia. Kannattaa maistaa ensin pienen määrän neulasia ennen kuin kerää niitä suuria määriä. Jos yhden kuusen neulaset maistuvat mielestäsi pihkalta, kierrä ensin puuta ja maista saman kuusen toiselta puolelta. Jos sekin on liian pihkanmakuinen, vaihda laji. Myös mitä nuorempia ne kerkät ovat, sitä miedommanmakuisia ne ovat yleensä.

Säilöminen

Paras säilömistapa on kerkkien pakastiminen, koska silloin C-vitamiini ei katoaa niin nopeasti. Jotkut myös kuivattavat niitä, mutta minusta tuo on yhtä turhan kanssa, kun sitten voisi vain kerätä oksat suoraan kuusesta milloin tahansa ja lopputulos olisi sama.

Ruokaohjeet

Lisäherkkuna sitten kuusenkerkkiä muilla kielillä

-enk

Kuusenkerkkätee

justvegging — Thu, 03 Jun 2010 21:05:31 +0000

Moni pohjoiskansa valmistaa teetä kuusenkerkistä. Kuusenkerkkäteessä on paljon C-vitamiinia ja sanotaan, että se hillitsee yskät. Jos valmistat ja maistat kuusenkerkkäteetä, etkä pidä siitä, kokeile eri kuusen kerkkiä, koska eri kuusissa on erimakuisia kuusenkerkkiä!

Kuusenkerkkätee

1 dl kuusenkerkkiä
1 dl vettä
hunajaa, koivunmahlaa tai vaahterasiirappia

Kiehauta vesi, kaada kuusenkerkkien päälle. Kun vedenväri on muuttunut, kaada tee tiheäsilmäisen siivilän läpi ja lisää hunajaa, koivumahlaa tai vaahterasiirappia omaan makuun.

Ajoittain lisään joukkoon kuivattua appelsiini-, sitruuna- tai mandariinikuorta antamaan vähän eri makua.

-enk

It’s kuusenkerkkä time!

justvegging — Sun, 30 May 2010 16:04:09 +0000

Lempiaikojeni vuodesta (ok, ok, oikeastaan tykkään miltei kaikista niistä) on tullut eli kuusenkerkkien aika on tullut. En itse asiassa huomannut tänä vuonna, kunnes nuorin muksu tuli kotiin suu täynnä jotain. “Mitäs sulla on?” “KKAMPMKAPM” hän vastasi ja aika paljon neulasia tippui lattialle. “Selevä”. Hänen kunniakseen sitten on kuusenkerkkien helpoin “ruokaohje” eli poimi yksi neulanippu pois oksasta, makaa nurmikolla ja syö neulasia yksitellen. Mitä pehmeämpiä, sitä paremman makuisia.

-enk

Äitienpäivä 2010 – Mother’s Day 2010

justvegging — Sun, 09 May 2010 13:36:29 +0000

Heräsin tänä aamuna vanhimman pojan leipomien korvapuustien tuoksuun. Ihanin herätys vuosiin! Myöhemmin iltapäivällä kaikki veljet päättivät sitten leipoa kakun. Olimme joskus kauan sitten ostanut Maizenan valmiin suklaapisarakakkutaikinan syystä, jota en enää muista. Mutta niin tuo esikoinen päätti, että siitä hän tekee kakun. Kuorrutteeksi hän sekoitti voita, tomusokeria, vähän vettä ja elintarvikeväriä. Päälle sitten helmiströsseleitä mielin määrin. Oli ihanaa katsoa hänen silmien loistetta, kun hän vei minut pöydän ääreen!

Hyvää äitienpäivää 2010 kaikille!

-enk

Tomaatti-pesto-bruschetta

martsa — Thu, 22 Apr 2010 06:51:18 +0000

Talvi meni ja jäi monta hyvää ruokaa kirjoittamatta tänne. Jospa nyt saisi aktivoitua itsensä uudelleen.

Näin keväällä tulee halu vähän keventää ruokavaliotaan. Auringon paistaessa tulee halu syödä salaattia ja jotain pientä, ei mitään raskasta.

Näitä meillä siis eilen.

Tomaatti-pesto-bruschetta:

Suosittelen tekemään peston itse. Se on aivan erilaisen makuista kuin kaupasta ostettu, lisäainein säilötty tahna, mutta kun laiskottaa, niin sekin käy.

Pesto:
Basilikaa puntti
2 rkl pinjansiemeniä
1-2 kpl valkosipulinkynttä
mustapippuria
merisuolaa
25 g parmesaanijuustoa
0,5-1dl oliiviöljyä

Hienonna pinjansiemenet ja valkosipulinkynnet sauvasekoittimella tai vastaavalla.
Lisää suola, pippuri ja basilikan lehdet vähitellen.
Lisää joukkoon raastettu juusto.
Öljy lisätään viimeiseksi, jos lisäät sen jo alkuvaiheessa, niin lopputulos ei ole haluamasi, tahnasta ei tule kauniin näköistä.
Öljyn määrä riippuu myös siitä, miten ohutta/paksua haluat kastikkeesta.

Vaaleaa leipää. Käytin itse chipattaleipä. Leikkaa pieniä napostelupaloja.
Voitele pinta öljyllä ja laita hetkeksi uuniin, jotta hiukan kuivuu ja saa väriä.

Voitele leivän pinta pestokastikkeella.
Laita päälle tomaattisiivun puolikas.

Kotitekoista lientä

justvegging — Tue, 20 Apr 2010 17:01:57 +0000

Helppo niksi toteuttaa eli miten saadaan kunnon lientä aikaan. Aina kun kuorit ja pilkot vihanneksia, jämät kannattaa survottaa kunnon pakastepussiin pakastimen perukoille. Miltei kaikki kelpaa, sipulikuoria, varsisellerin lehdet ja kannat, pestyjä porkkana-, nauris-, lanttukuoria, sienten jalkoja, kaalin ydinta, vaikka parsakaalin puumainen varsi. Omiin pakastepusseihin sitten lihojen tai kalojen jämät, ruodot lihoineen, ydinluita haljettuina, kaupasta ostetun grillibroilerin ruhokin, kaikki mitä ei voinut hyödyntää jollain toisella tavalla. Lihat ja kalat kannattaa aina laittaa omiin pussiin, sillä liemen maku ei ole kovin herkullista, jos niitä sekoitetaan keskenään, vaikka kyllä possu ja nauta menee. Sitten kun pussit alkavat olla täynnä ja on pari ylimääräistä tuntia olla kotosalla, kippaa vihannespussi kattilaan ja jokin niistä lihapusseista, jos ei ole tekemässä kasvislientä. Lisää joukkoon pari-kolme laakerinlehtiä, kokonaisia maustepippureja, vähän kuivattua timjamia, oreganoa, basilikaa ja tilliä sekä vesi niin paljon, että ainekset peittyvät kunnolla. Kun liemi kiehuu, käännä levy kolmoselle ja anna keittyä pari tuntia. Kun ainekset ovat pehmeitä, kaada liemi siivilän kautta kulhoon. Jos on mitään musliinia paikalla, liemi voi siivilöidä myös seuraavaksi sen läpi. Jos lientä ei käytetä parin päivän sisällä, sitä voi pakastaa ainakin puoli vuotta omina annoksina, esim. jäähdyttämällä annokset ensin jääkuutiomuotteihin tai muffinsivuokiin ja sitten säilyttämällä näitä muovipusseissa.

-enk

Punajuurisalaattia Joškar-Olassa

justvegging — Thu, 15 Apr 2010 20:14:41 +0000

Pääsiäisen jälkeen ja jääkaappi täynnä keitettyjä kananmunia. Useimmiten raastaan tai hakkaan niitä hyvin hienoksi ja piilotan niitä eri ruokiin, koska lapset inhoavat keltuaisia. Mutta joistakin ruoista lapset eivät edes huomaa niitä, vaikka he tietävät kyllä, että niissä käytetään kananmunaa. Seuraava salaatti, jota söimme aamupalan kanssa hotellissamme Joškar-Olassa on sellainen:

Punajuuri-kananmuna -salaatti

1 kovaksikeitetty kananmuna, kuorittu ja raastattu
3-4 pientä makeutumatonta etiikkapunajuurta, raastattu
1-2 rkl smetanaa

Raastattua punajuurta ja kananmunaa pitäisi olla suht.koht. saman verran. Lisää joukkoon smetana ja sekoita hyvin. Tarjoile lisukkeena.

Vaikka tämä näyttää perinteiseltä suomalaiselta punajuurisalaatilta, tämä on paljon pehmeämpi. Karpaajille tämä sopii pienin määrin.

Allergiatiedot: gluteiiniton, karppaus

-enk

I’m in love…

justvegging — Tue, 13 Apr 2010 03:49:58 +0000

Ihmiset, jotka tuntevat minua tietävät kuinka paljon inhoan kaupasta ostettua, jo valmiiksi marinoitua lihaa. Mutta nyt menin ja rakastuin, nimittäin marinoittuihin ankan pikkufileisiin. Jösses, kun oli hyviä! Marinoidissa ei muuta kuin valkosipulia, yrttejä ja oliiviöljyä, joten sopivat allergikoillekin. Paistoin ankanrasvassa, annoin vetäytyä ja viipaloin. Alta aikayksikön kaikki oli syöty ja alkoi jo poikaseni mankkuminen lisäannoksista. Pitäisi käydä Citymarketissa katsomassa, onko lisää, koska tämä olisi myös hyvää pinaattipedin päällä.

Allergiatiedot: vehnätön, maidoton, gluteiiniton

-enk

Soffritto

justvegging — Thu, 08 Apr 2010 18:58:52 +0000

Vaikka osa sukua on etelä-Italiasta, suvussa on aina tehty soffrittoa pohjoisitaliasittain:

Soffritto pohjoisitaliasittain

2,5 dl sipulikuutioita
2,5 dl varsisellerikuutioita
2,5 dl porkkanakuutioita
oliiviöljyä

Laita oliiviöljyä ja muut ainekset paistinpannuun. Paista niitä miedolla lämmöllä kunnes ovat pehmeitä, ja pannusta tulee hyvää tuoksua. Soffrittoa voi käyttää pohjana monessa italialaisruoassa, esim. lihakastikkeessa, tai sitä voi lisätä vaikka salaattiin.

Itse syön sitä usein niin, että kuutioin myös valkokaalin sisäosat ja paistan ne samalla kuin soffrittoa. Syön sitä sitten smetanalla, jos sitä suinkaan on. Jos ei ole, sitten vähän suolaa ja pippuria päälle tai sitten hyvä liemi päälle ja keitoksi.

Allergiatiedot: maidoton, gluteiiniton, munaton, vegaani

-enk