Just Veggin\’


Kuusenkerkät
03/06/2010, 11:50 pm
Kategoria(t): hortoilua, kuusenkerkät, pohdintaa

Vaikka Suomessa on totuttu siihen, että jokamiehenoikeuksien mukaan voidaan kerätä ja poimia luonnosta ruoka-aineksia, kuusenkerkkiä ei kuitenkaan kuulu tähän, koska “kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta”. Mistä sitten saa kuusenkerkkiä? Kaatuneesta puusta voi ottaa kuusenkerkkiä tai voit pyytää luvan maanomistajalta niiden poimimiseen kuusista, jotka kohta kaadetaan.

Kerääminen

Kuusesta otetaan vain vaaleanvihreät osat, koska nämä ovat miedommanmakuisia. Kannattaa maistaa ensin pienen määrän neulasia ennen kuin kerää niitä suuria määriä. Jos yhden kuusen neulaset maistuvat mielestäsi pihkalta, kierrä ensin puuta ja maista saman kuusen toiselta puolelta. Jos sekin on liian pihkanmakuinen, vaihda laji. Myös mitä nuorempia ne kerkät ovat, sitä miedommanmakuisia ne ovat yleensä.

Säilöminen

Paras säilömistapa on kerkkien pakastiminen, koska silloin C-vitamiini ei katoaa niin nopeasti. Jotkut myös kuivattavat niitä, mutta minusta tuo on yhtä turhan kanssa, kun sitten voisi vain kerätä oksat suoraan kuusesta milloin tahansa ja lopputulos olisi sama.

Ruokaohjeet

Lisäherkkuna sitten kuusenkerkkiä muilla kielillä

-enk



Kuusenkerkkätee

Moni pohjoiskansa valmistaa teetä kuusenkerkistä. Kuusenkerkkäteessä on paljon C-vitamiinia ja sanotaan, että se hillitsee yskät. Jos valmistat ja maistat kuusenkerkkäteetä, etkä pidä siitä, kokeile eri kuusen kerkkiä, koska eri kuusissa on erimakuisia kuusenkerkkiä!

Kuusenkerkkätee

  • 1 dl kuusenkerkkiä
  • 1 dl vettä
  • hunajaa, koivunmahlaa tai vaahterasiirappia

Kiehauta vesi, kaada kuusenkerkkien päälle. Kun vedenväri on muuttunut, kaada tee tiheäsilmäisen siivilän läpi ja lisää hunajaa, koivumahlaa tai vaahterasiirappia omaan makuun.

Ajoittain lisään joukkoon kuivattua appelsiini-, sitruuna- tai mandariinikuorta antamaan vähän eri makua.

-enk



It’s kuusenkerkkä time!

Lempiaikojeni vuodesta (ok, ok, oikeastaan tykkään miltei kaikista niistä) on tullut eli kuusenkerkkien aika on tullut. En itse asiassa huomannut tänä vuonna, kunnes nuorin muksu tuli kotiin suu täynnä jotain. “Mitäs sulla on?” “KKAMPMKAPM” hän vastasi ja aika paljon neulasia tippui lattialle. “Selevä”. Hänen kunniakseen sitten on kuusenkerkkien helpoin “ruokaohje” eli poimi yksi neulanippu pois oksasta, makaa nurmikolla ja syö neulasia yksitellen. Mitä pehmeämpiä, sitä paremman makuisia.

-enk



Äitienpäivä 2010 – Mother’s Day 2010
09/05/2010, 3:36 pm
Kategoria(t): Uncategorized

Heräsin tänä aamuna vanhimman pojan leipomien korvapuustien tuoksuun. Ihanin herätys vuosiin! Myöhemmin iltapäivällä kaikki veljet päättivät sitten leipoa kakun. Olimme joskus kauan sitten ostanut Maizenan valmiin suklaapisarakakkutaikinan syystä, jota en enää muista. Mutta niin tuo esikoinen päätti, että siitä hän tekee kakun. Kuorrutteeksi hän sekoitti voita, tomusokeria, vähän vettä ja elintarvikeväriä. Päälle sitten helmiströsseleitä mielin määrin. Oli ihanaa katsoa hänen silmien loistetta, kun hän vei minut pöydän ääreen!

Äitienpäivä 2010 - kakku

Hyvää äitienpäivää 2010 kaikille!

-enk



Kotitekoista lientä

Helppo niksi toteuttaa eli miten saadaan kunnon lientä aikaan. Aina kun kuorit ja pilkot vihanneksia, jämät kannattaa survottaa kunnon pakastepussiin pakastimen perukoille. Miltei kaikki kelpaa, sipulikuoria, varsisellerin lehdet ja kannat, pestyjä porkkana-, nauris-, lanttukuoria, sienten jalkoja, kaalin ydinta, vaikka parsakaalin puumainen varsi. Omiin pakastepusseihin sitten lihojen tai kalojen jämät, ruodot lihoineen, ydinluita haljettuina, kaupasta ostetun grillibroilerin ruhokin, kaikki mitä ei voinut hyödyntää jollain toisella tavalla. Lihat ja kalat kannattaa aina laittaa omiin pussiin, sillä liemen maku ei ole kovin herkullista, jos niitä sekoitetaan keskenään, vaikka kyllä possu ja nauta menee. Sitten kun pussit alkavat olla täynnä ja on pari ylimääräistä tuntia olla kotosalla, kippaa vihannespussi kattilaan ja jokin niistä lihapusseista, jos ei ole tekemässä kasvislientä. Lisää joukkoon pari-kolme laakerinlehtiä, kokonaisia maustepippureja, vähän kuivattua timjamia, oreganoa, basilikaa ja tilliä sekä vesi niin paljon, että ainekset peittyvät kunnolla. Kun liemi kiehuu, käännä levy kolmoselle ja anna keittyä pari tuntia. Kun ainekset ovat pehmeitä, kaada liemi siivilän kautta kulhoon. Jos on mitään musliinia paikalla, liemi voi siivilöidä myös seuraavaksi sen läpi. Jos lientä ei käytetä parin päivän sisällä, sitä voi pakastaa ainakin puoli vuotta omina annoksina, esim. jäähdyttämällä annokset ensin jääkuutiomuotteihin tai muffinsivuokiin ja sitten säilyttämällä näitä muovipusseissa.

-enk



Punajuurisalaattia Joškar-Olassa

Pääsiäisen jälkeen ja jääkaappi täynnä keitettyjä kananmunia. Useimmiten raastaan tai hakkaan niitä hyvin hienoksi ja piilotan niitä eri ruokiin, koska lapset inhoavat keltuaisia. Mutta joistakin ruoista lapset eivät edes huomaa niitä, vaikka he tietävät kyllä, että niissä käytetään kananmunaa. Seuraava salaatti, jota söimme aamupalan kanssa hotellissamme Joškar-Olassa on sellainen:

Punajuuri-kananmuna -salaatti

Punajuuri-kananmuna -salaatti

  • 1 kovaksikeitetty kananmuna, kuorittu ja raastattu
  • 3-4 pientä makeutumatonta etiikkapunajuurta, raastattu
  • 1-2 rkl smetanaa

Raastattua punajuurta ja kananmunaa pitäisi olla suht.koht. saman verran. Lisää joukkoon smetana ja sekoita hyvin. Tarjoile lisukkeena.

Vaikka tämä näyttää perinteiseltä suomalaiselta punajuurisalaatilta, tämä on paljon pehmeämpi. Karpaajille tämä sopii pienin määrin.

Allergiatiedot: gluteiiniton, karppaus

-enk



I’m in love…

Ihmiset, jotka tuntevat minua tietävät kuinka paljon inhoan kaupasta ostettua, jo valmiiksi marinoitua lihaa. Mutta nyt menin ja rakastuin, nimittäin marinoittuihin ankan pikkufileisiin. Jösses, kun oli hyviä! Marinoidissa ei muuta kuin valkosipulia, yrttejä ja oliiviöljyä, joten sopivat allergikoillekin. Paistoin ankanrasvassa, annoin vetäytyä ja viipaloin. Alta aikayksikön kaikki oli syöty ja alkoi jo poikaseni mankkuminen lisäannoksista. Pitäisi käydä Citymarketissa katsomassa, onko lisää, koska tämä olisi myös hyvää pinaattipedin päällä.

Allergiatiedot: vehnätön, maidoton, gluteiiniton

-enk



Soffritto

Vaikka osa sukua on etelä-Italiasta, suvussa on aina tehty soffrittoa pohjoisitaliasittain:

Soffritto pohjoisitaliasittain

  • 2,5 dl sipulikuutioita
  • 2,5 dl varsisellerikuutioita
  • 2,5 dl porkkanakuutioita
  • oliiviöljyä

Laita oliiviöljyä ja muut ainekset paistinpannuun. Paista niitä miedolla lämmöllä kunnes ovat pehmeitä, ja pannusta tulee hyvää tuoksua. Soffrittoa voi käyttää pohjana monessa italialaisruoassa, esim. lihakastikkeessa, tai sitä voi lisätä vaikka salaattiin.

Itse syön sitä usein niin, että kuutioin myös valkokaalin sisäosat ja paistan ne samalla kuin soffrittoa. Syön sitä sitten smetanalla, jos sitä suinkaan on. Jos ei ole, sitten vähän suolaa ja pippuria päälle tai sitten hyvä liemi päälle ja keitoksi.

Allergiatiedot: maidoton, gluteiiniton, munaton, vegaani

-enk



Ei-niin-laiskan tapa tehdä gheetä
06/04/2010, 10:43 pm
Kategoria(t): gluteeniton, intialaista, karppaus, keittoniksit, kuvat, tähteet

Jos ei halua käytä kaikkea gheetä kerralla, sitä voi tehdä pidemmällä prosessilla, jolloin sitä voi säilyttää kannellisessa lasipurkissa huoneenlämmössä n. kuusi kuukautta. Samaa prosessia käytetään kun tehdään etiopialaista niter kebbeh, ainoana erona se, että niter kebbehiin lisätään erilaisia maustetta prosessin aikana.

Ei-niin-laiskan tapa tehdä gheetä eli intialaista kirkastettua voita

Ei-niin-laiskan tapa tehdä gheetä

  • voita

Laita lasipurkkiin lämpimään veteen odottomaan. Sitten laita voita paistinpannuun hiljaisella lämmöllä, kunnes palat ovat sulaneet. Käännä levy neloselle ja anna kiehua hiljaa. Alussa se porisee kuin mikäkin aktiivisen tulivuoren laava, mutta veden haihduttua se loppuu. Riippuen voista tämä voi kestää 15-30 minsaa. Jos voisula kiehuu liian kovasti, laita levy kolmoselle. Kun voisula alkaa tuoksua ja näytä kullanruskealta, on aika ota sen pois hellalta. Nosta lasipurkki vedestä ja kuivaa sen sisältä hyvin. Lusikoi kaikki vaahto, joka on mahdollisesti voisulan päällä ja sitten kaada voisula lasipurkkiin jättäen kuona pannuun. Käytä aina puhdasta välinettä, kun purkista otetaan gheetä.

Jos haluaa vaihdella gheen makuja, voi joukkoon lisätä mm. currylehden, mikä myös estää gheen harskiintumista. Mahtavia kuvia gheen tekovaiheista löytyy A Life (Time) of Cookingin blogista.

Allergiatiedot: munaton, gluteiiniton.

-enk



Laiskan tapa tehdä intialaista kirkastettua voita
05/04/2010, 1:24 pm
Kategoria(t): gluteeniton, intialaista, karppaus, keittoniksit, tähteet

Siivosin jääkaapin viikonloppuna ja löysin paljon voijämäpaloja. Tarvitsin ghee:tä ruoanlaittoon kuitenkin, joten päätin tehdä sitä niistä jämäpaloista.

Laiskan tapa tehdä gheetä eli pikaista intialaista kirkastettua voita

  • voita

Laita voita paistinpannuun hiljaisella lämmöllä, kunnes palat ovat sulaneet. Kaada voisula pois jättäen kuona pannuun. Jos et käytä tätä kokonaan saman tien, alkuperäinen tapa on parempi, koska silloin sitä voi säilyttää puhtaassa ja kannellisessa lasipurkissa kaapissa miltei puolvuotta. Alkuperäinen tapa on kuitenkin vähän pidempi; postaan sen myöhemmin.

Allergiatiedot: munaton, gluteiiniton.

-enk




Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.